Talvivaaran kaivoksen valvonnan puutteista on tänään saatu hätkähdyttävä arvio onnettomuustutkintakeskuksen raportissa. Ympäristöviranomaisten hampaattomuus pitkäaikaisen lainvastaisen tilanteen sallimisessa Talvivaarassa on hämmästyttävää. Mielestäni olisi jo tekojen aika lainmukaisen tilan aikaansaamiseksi.
Olemme saaneet viime päivinä myös uutta tietoa kaivoksen nykytilanteesta: kaivos jatkaa edelleen lupamääräysten rikkomista. Kaivoksen lupaukset vesienhallinnan tehostamisesta eivät näytä tuottavan tulosta. Tietoinen riskinotto ympäristön kustannuksella jatkuu entiseen malliin.
Mitä tekevät ympäristöviranomaiset? Samaa kuin aiemmin eli neuvottelevat.
Sekä Vaasan hallinto-oikeus että Korkein hallinto-oikeus kumosivat viime vuonna useita Kainuun ELY-keskuksen Talvivaaraa koskevia päätöksiä. Tuomioistuinten päätösten valossa on selvää, että Kainuun ELY-keskus ei ole toiminut lainmukaisesti kaivosta valvoessaan ja salliessaan sen jatkuvasti rikkovan ympäristöluvan määräyksiä.
Kainuun ELY-keskus on johdonmukaisesti kieltäytynyt käyttämästä ympäristönsuojelulain mukaisia hallintopakkokeinoja, vaikka useat eri tahot ovat sitä siltä jatkuvasti vaatineet.
Ennakkoratkaisussa KHO 2013:189 ELY-keskuksen toiminta on todettu selvästi lainvastaiseksi. Päätöksen mukaan ELY-keskuksen ei olisi pitänyt jättää vesistöjen kunnostus- ja puhdistustoimia kokonaan toiminnanharjoittajan itsensä määrittelemien toimien varaan.
Mitä tästä opimme ja mitä nyt pitäisi tehdä?
Yritys itse on tietysti ensisijaisesti vastuussa siitä, että lakeja noudatetaan ja ettei ympäristöä pilata lainvastaisesti. Talvivaaran on lupaustensa mukaisesti investoitava nopeasti ja riittävästi vesienhallintaan. Jos Talvivaaran tuotantoprosessia, erityisesti vesienhallintaa, ei ole mahdollista teknisesti saattaa lainmukaiselle tasolle, on syytä valmistautua yrityksen toiminnan hallittuun alasajoon.
Jos yritys ei noudata lakia ja näyttää perustavan toimintansa oletukselle, että se voi vuosikausia toimia lakia jatkuvasti rikkoen, valvontaviranomaisten on käytettävä niitä keinoja, jotka ovat tällaisia tilanteita varten. Nyt vihdoinkin on aika tehdä hallintopakkopäätös asiassa. Se olisi tullut tehdä jo vuosia sitten.
Tapaus osoittaa myös, ettei ympäristölupien valvonta ole Talvivaaran tapaisten yritysten kohdalla toimivaa. Ympäristöministeriössä on tehty asiasta selvityksiä, joissa esitetyt keinot tilanteen parantamiseksi vaikuttavat varsin heikoilta ongelman vakavuus huomioon ottaen. Selvitysten seurauksena ministeriö on antanut ohjeen, jonka sisältö on lähinnä se, että valvontaviranomaisten tulee noudattaa lakia.
Tänään julkaistu raportti Talvivaaran valvonnan epäonnistumisesta osoittaa, että ympäristövalvonta on organisoitava perusteellisesti uusiksi. Kun nykyinen hallitus ei asiassa aio olla aktiivinen, uudistus on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Itse kannatan mallia, jossa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen nyt eriytettyjä ympäristötehtäviä koottaisiin yhteen. TUKES:ille hajautetut ympäristötehtävät, kuten kaivoslain mukainen päätöksenteko ja valvonta, olisi mielestäni luontevaa yhdistää samaan organisaatioon, valtakunnalliseksi Ympäristö- ja turvallisuusvirastoksi. Näin päästäisiin yritysten kannaltakin järkevään yhden luukun lupa- ja valvontajärjestelmään.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan