Komissio julkaisi tänään varjopankkitoimintaa koskevan tiedonannon, jossa pohditaan seuraavia askeleita ja mahdollisia toimenpiteitä tämän monisyisen ja tällä hetkellä pitkälti sääntelemättömän sektorin valvomiseksi. Osana tätä ja ensimmäisenä konkreettisena askeleena julkaistiin samalla rahamarkkinarahastoja koskeva asetus.
”Varjopankeiksi” kutsutaan yleisesti sellaisia finanssilaitoksia, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa, kuin perinteisetkin pankit – ilman, että olisivat kuitenkaan täysiverisiä pankkeja: luotottamista, arvopaperistamista, talletusten kaltaisen rahoituksen hyväksymistä, repo-operaatioita…
Samalla, kun finanssisektorin muiden osasten – mukaan lukien pankkien – sääntelyä ja valvontaa on pyritty vahvistamaan kriisin seurauksena, on varjopankkijärjestelmä säilynyt pitkälti tämän sääntelyn katveissa. Sektorin tuominen yhteisten pelisääntöjen ja valvonnan piiriin on koko finanssisektorin ja talouden vakauden kannalta äärimmäisen tärkeää: varjopankkitoiminta on viime vuosina kasvanut kohinalla. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) arvioiden mukaan varjopankkijärjestelmän koko oli maailmanlaajuisesti vuonna 2011 noin 51 biljoonaa euroa – verrattuna vain 21 biljoonaan euroon vuonna 2001. Samalla varjopankkijärjestelmän osuus koko rahoitusjärjestelmästä on 25–30 prosenttia ja pankkien varoista 50 prosenttia.Varjopankkijärjestelmä hoitaa omalta osaltaan tärkeitä tehtäviä rahoitusjärjestelmässä. Varjopankit tarjoavat esimerkiksi lisärahoituslähteitä ja sijoittajille vaihtoehtoja pankkitalletuksille. Toisaalta on selvää, että valvomattomana ja pelisäännöittä järjestelmään voi myös keräytyä arvaamattoman suuria riskejä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa myös ”tavallisten” pankkien ja koko talousjärjestelmän vakauden.
Rahamarkkinarahastoja koskeva asetus on ensimmäinen konkreettinen osa tätä sektorin paimentamista sääntelyn piiriin: rahamarkkinarahastot ja pankit liittyvät systeemisesti toisiinsa ja siksi näiden rahastojen sääntely on kansainvälisestikin nähty olevan varjopankkeja koskevan työn ytimessä. Rahamarkkinarahastot ovat merkittävät lyhytaikaisen luototuksen lähde monille eurooppalaisille yrityksille, finanssilaitoksille – ja hallituksille. Reippaat 20 % hallitusten ja osakeyhtiöiden lyhytaikaisista joukkovelkakirjoista ja lähestulkoon 40 % pankkisektorin lyhytaikaisesta velasta on näiden rahastojen käsissä. Ehdotetulla asetuksella pyritään parantamaan rahamarkkinarahastojen maksuvalmiusprofiilia ja vakautta.
Lue komission tiedonanto täältä;
rahamarkkinarahastoja koskeva asetusehdotus löytyy täältä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan