Toimiva päästökauppa on (tulevaisuuden) teollisuuden etu

Keskustelen päästökaupasta tänään (8.7.) YLE:n Ajantasa-ohjelmassa klo 14. Huhtikuun täysistunnossa hylätty päästökaupan niin kutsuttu ’backloading’ -ehdotus hyväksyttiin viimeviikkoisessa täysistunnossa. Turhaan pitkittyneen kiistan lopputulos oli järjestelmän tulevaisuuden kannalta merkittävä: vaikka taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei ratkea yksin päästökaupan avulla, on järjestelmän toimivuudella merkitystä EU:n ilmastopolitiikan lippulaivana. Molempia äänestyksiä edelsi aktiivinen lobbaaminen. Teollisuudesta löytyi sekä backloadingin vahvoja puolustajia että…

Keskustelen päästökaupasta tänään (8.7.) YLE:n Ajantasa-ohjelmassa klo 14.

Huhtikuun täysistunnossa hylätty päästökaupan niin kutsuttu ’backloading’ -ehdotus hyväksyttiin viimeviikkoisessa täysistunnossa. Turhaan pitkittyneen kiistan lopputulos oli järjestelmän tulevaisuuden kannalta merkittävä: vaikka taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei ratkea yksin päästökaupan avulla, on järjestelmän toimivuudella merkitystä EU:n ilmastopolitiikan lippulaivana.

Molempia äänestyksiä edelsi aktiivinen lobbaaminen. Teollisuudesta löytyi sekä backloadingin vahvoja puolustajia että sen aktiivisia vastustajia. Samainen jako löytyi myös parlamentista: on virheellistä luulla, että koko keskustaoikeistolainen EPP olisi ollut päästökauppaa vastaan. Tulevaisuuden teollisuuden ja kilpailukyvyn kasvua kannattavia meppejä löytyy myös omasta ryhmästäni – enemmän kuin hassu kourallinen.

Jakolinjat ovat ymmärrettävät, sillä jokaisella päätöksellä on sekä voittajia että häviäjiä. Kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan voittajia ovat cleantech -alat ja teollisuus, joka on jo aloittanut tarvittavat muutokset. Tulevaisuutta ei rakenneta tarrautumalla menneisyyteen – niukkenevat resurssit ja ilmastonmuutos sanelevat kasvun rajat ja mahdollisuudet. Cleantech-alalta löytyy myös Suomen kasvun avaimet: hiljattain julkaistun Ympäristöliiketoiminta Suomessa 2013 -tutkimuksen mukaan alan yhteenlaskettu liiketoiminta oli vuonna 2012 lähes 25 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 prosenttia. Samalla muun teollisuuden liikevaihto laski 0,6 prosenttia.Päästöoikeuksien hinta hipoo maata. Samalla oikeuksien ylijäämä on vain lisääntynyt vuosi vuodelta. Niin kutsutulla takapainottamisella halutaan estää hinnan romahtaminen entisestään siirtämällä osa päästöoikeuksista myöhemmin kaupattavaksi. Komissio on itse asiassa myös aiemmin aikaistanut päästöoikeuksien markkinoille laskemista, joten mistään kummallisesta toimenpiteestä ei ole kyse. Jos backloading olisi markkinoiden vastainen toimenpide, olisi sitä myös tämä aikaisemmin tehty ’frontloadingkin’.

Nyt äänestetty takapainottaminen on pelkkä korjausliike, eikä sillä ratkaista ilmastonmuutosta. Järjestelmän ongelmat johtuvat pitkälti liian suuresta ilmaisten päästöoikeuksien määrästä, jotka vesittävät ETS:n tehokkuutta. Tulevaisuudessa häämöttää jo pakollinen päätös päästökauppajärjestelmän syvemmälle käyvästä uudistuksesta. Päästöille laskettu hinta luo kannustimet puhtaalle teollisuudelle kasvaa ja kehittyä. Sääntelyvarmuutta tarvitaan jo järjestelmän uskottavuuden vuoksi: investoinnit puhtaampaan teknologiaan kannattaa tehdä nyt, sillä saastuttavan tuotannon kustannukset tulevat vain kasvamaan.

EU:n asettamaan 2020-tavoitteeseen päästäisiin ehkä jo nyt ilman backloadingiakin. On kuitenkin muistettava, ettei ilmastoponnistus lopu tuohon rajapyykkiin, vaan päästöjä on leikattava 80–95% vuoteen 2050 saakka. Pohjalukemiin luiskahtanut hiilen hinta ei kannusta tekemään niitä investointeja, joita tähän pidemmän tähtäimen tavoitteeseen pääseminen vaatii. Jopa kymmenien vuosien päähän vaikuttavat investointiratkaisut tehdään tänään. Meidän tulee varmistaa, ettemme lukitse itseämme hiili-intensiiviselle polulle tuleviksi vuosikymmeniksi. Tämä ei olisi vain ilmastonmuutoksen kannalta, mutta myös Euroopan kilpailukyvyn osalta katastrofisen väärä ratkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *