Eurooppalainen superviikko

EU:ta moititaan usein saamattomuudesta – usein aiheestakin. Tällä viikolla tehdyt päätökset osoittivat kuitenkin sen, ettei unioni suinkaan ole rampa ankka. Neuvostossa nuijittiin pöytään päätökset pankkiunionin seuraavista askeleista, maataloustukien tulevaisuudesta ja seuraavan seitsenvuotiskauden budjettiraameista. Pankkiunionin osalta tehdyillä päätöksillä asetettiin marssijärjestys sille, kenen kukkarosta mahdolliset tulevaisuuden pankkikriisit maksetaan. Vuonna 2008 alkaneessa kriisissä tappioita ovat kärsineet veronmaksajat, tulevaisuudessa…

EU:ta moititaan usein saamattomuudesta – usein aiheestakin. Tällä viikolla tehdyt päätökset osoittivat kuitenkin sen, ettei unioni suinkaan ole rampa ankka. Neuvostossa nuijittiin pöytään päätökset pankkiunionin seuraavista askeleista, maataloustukien tulevaisuudesta ja seuraavan seitsenvuotiskauden budjettiraameista.

Pankkiunionin osalta tehdyillä päätöksillä asetettiin marssijärjestys sille, kenen kukkarosta mahdolliset tulevaisuuden pankkikriisit maksetaan. Vuonna 2008 alkaneessa kriisissä tappioita ovat kärsineet veronmaksajat, tulevaisuudessa vastuu osoitetaan sille, kenelle se kuuluu: sijoittajien vastuuta kasvatetaan. Nyt sovitussa järjestelmässä ensimmäisellä portaalla tappiovastuun osalta seisovat pankin osakkeenomistajat, velkojat ja suurtallettajat, tämän jälkeen turvaudutaan tarvittaessa kunkin maan pankkikriisirahastoihin. Veronmaksajien osuus tulee kaiken tämän jälkeen – rahastojen ja järjestelmän tarkoitus on, ettei tähän tilanteeseen päädytä.

Pankkiunioni on osa suurempaa kokonaisuutta, joilla pyritään tukemaan sekä finanssisektorin että jäsenmaiden talouksien valvontaa ja vakautta. Finanssisektorin ”vahtikoirina” aloittivat vuoden 2011 alussa kolme eurooppalaista valvontaviranomaista, jotka vastaavat rahoitus-, pankki- ja vakuutustoiminnan valvonnasta. Laajasti makrotason valvonnasta huolehtii Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on pitää silmällä sitä, että koko eurooppalaista talousjärjestelmää mahdollisesti horjuttavat riskitekijät pysyvät hallinnassa. Euroopan keskuspankki EKP tulee taas vastaamaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen valvonnasta pankkien osalta.

Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeää, sillä se takaa Eurooppalaisen ja suomalaisen ruoantuotannon säilymisen tulevaisuudessakin. Yksin emme pärjää globaaleilla ruokamarkkinoilla suurten tuottajamaiden puristuksessa. Tällä viikolla saatiin päätökseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistusneuvottelut, jotka tuottivat meille suomalaisille jopa ennakoitua paremman lopputuloksen. Uudistus tukee eurooppalaisen maatalouden kehittymistä, tasa-arvoistumista ja vihertymistä, ja Suomessa voidaan jatkossakin viljellä maata Pohjolan erityisoloissa.

Pitkällisten neuvottelujen jälkeen saavutettiin myös yhteisymmärrys kauden 2014–2020 rahoituskehyksistä. Sopuun kirjattiin parlamentin vaatimuksesta enemmän joustavuutta: yhden budjettikohdan alla käyttämättömiä varoja voidaan siirtää sinne, missä niitä kiireimmin tarvitaan. Budjetin merkitys on kokoaan huomattavasti suurempi – sillä pystytään toteuttamaan hankkeita, mihin yksikään jäsenmaa ei yksin pysty. EU-maiden rajat ylittävät sähköverkot, rautatiet, tutkimus ja kehitys ovat kaikki esimerkkejä hankkeista, joissa yhdessä tekemisen summa on huomattavasti osiaan suurempi.

Yhtäkään nyt tehdyistä päätöksistä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa tehokkaasti vain kansallisella tasolla. Pankkiunioni on myös Suomen turva: yhteisillä markkinoilla yhdenkin maan tai ison eurooppalaisen pankin tai pankkiryhmän kriisi leviää jokaisen jäsenvaltion ja jokaisen kansalaisen ongelmaksi. Vahvan valvojan varmistamat yhteiset pelisäännöt tuovat rahoitusmarkkinoille paljon kaivattua vakautta ja lievittävät hermostuneisuutta. Kun yhteiset pelisäännöt vahvistavat koko eurooppalaista pankkijärjestelmää, parantaa se tätä kautta myös pankkien edellytyksiä rahoittaa reaalitaloutta paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *