Euroopan väestö ikääntyy, mutta samassa suhteessa eivät lisäänny terveenä vietetyt elinvuodet. Ikääntymisen myötä lisääntyvät erityisesti aivojen toimintaa heikentävät sairaudet, kuten muistisairaudet ja Parkinsonin tauti. Vaikka syyt monien aivosairauksien kohdalla ovat vielä hämärän peitossa ja parantavia hoitoja ei ole, ennaltaehkäisyn ja sairastuneiden elämänlaadun parantamisen eteen voidaan tehdä paljon.

Euroopan unionissa vietetään tänä vuonna aktiivisen ikääntymisen teemavuotta. Aloite on tärkeä, sillä sen myötä mm. pyritään nostamaan esille positiivisia asenteita ikääntymistä kohtaan. Ikä yhdistettynä eteneviin aivosairauksiin mieltyy liian usein yhteiskunnan menoeräksi ja ikääntyviä aletaan kohdella toimenpiteiden kohteina aktiivisen osallistamisen sijaan.

Osallistuin viime syksynä täällä parlamentissa tilaisuuteen, jossa julkaistiin tutkimus aivosairauksien aiheuttamista kustannuksista Euroopassa. Kuten arvata saattaa, luvut olivat suuria – aivosairauksien suorien ja epäsuorien kustannusten arvioitiin olevan lähes 800 miljardia euroa.

Talousvaikeuksien aikaan valtioiden rahahanat ovat tiukoilla ja säästötoimenpiteet kohdistuvat rankasti terveydenhuoltoon ja tutkimukseen. Tilanteen pitäisi kuitenkin mennä juuri toisin päin. Leikkauskuurien aikoina on hyvä muistaa, että sairauksien hoitaminen on aina ennaltaehkäisyä kalliimpaa sekä ihmisille itselleen että järjestelmälle.

Väestön ikääntymisen myötä Parkinsonin taudin lisääntyminen on yleiseurooppalainen ilmiö ja siksi sen ja muiden aivosairauksien tutkimusta ja hoidon kehittämistä on koordinoitava Euroopan unionin tasolla. Euroopan komissio on keskittänyt jo nyt rahoitusta hermostorappeumasairauksien tutkimukselle, mutta rahoituksen jatkuvuus on tärkeä turvata myös tulevaisuuden rahoituskausista päätettäessä.

Lisäksi Euroopan komission tulee parhaan kykynsä mukaan helpottaa parhaiden käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Yksittäisten jäsenvaltioiden resurssit eivät riitä tarvittaviin toimenpiteisiin.

On tärkeä muistaa, että perusoikeudet kuuluvat kaikille ikään ja fyysiseen kuntoon katsomatta. Aivosairauksista kärsivät ikäihmiset kohtaavat yhteiskunnassa usein moninkertaista syrjintää, jota ei helposti tunnisteta syrjinnäksi ja johon siksi ei puututa tarpeeksi voimakkaasti. Yksi tapa puuttua tehokkaammin erityisesti ikäsyrjintään olisi vuosittain raportoida ikäsyrjinnästä ja ikääntyneiden huonosta kohtelusta. Tällaista raportointia esitin viime syksynä Euroopan parlamentissa hyväksytyssä mietinnössäni, joka koski naisten roolia ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Euroopan unionilla on mahdollisuus tarjota työkalu, jolla voitaisiin tehokkaasti tarttua syrjintään. Unionissa on ollut jo vuosia käsittelyssä yhdenvertaisen kohtelun direktiivi, jolla kielletään syrjintä kaikilla elämänaloilla iän, sukupuolen, etnisen taustan ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Lakialoite on kuitenkin jäsenvaltioiden puhaltamassa vastatuulessa, kun sen pelätään tuovan valtioille liian laajoja velvoitteita.

On suuri kunnia toimia Parkinson-viikon suojelijana Suomessa ja toivon, että yhteistyömme jatkuu tästä eteenpäin vilkkaana ja hedelmällisenä.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan